Postin tuomaa ja kirpparilöytöjä

 Simppeleistä simppelein ompelus - kierrätetystä lakanasta pilvityyny mimmin sänkyyn. Muitakin ompeluksia olisi iso pino, vaan ei ole fotoja. Aurinkoista kuvauspäivää odotellessa... Koirarouva (jonka nimen olen jo autuaasti unohtanut) on tehty ompeluseuralaiselta saaduilla kaavoilla joskus. Vanhoja lakanoita myös.

 Jaanamaan kanssa treffattiin pikaisesti kirpparikierroksen merkeissä taannoin, ja tällaiset kaunokaiset löytyivät todella kohtuulliseen 7,5€:n kappalehintaan. Mehiläiset olisivat kelvanneet kaverillekin, vaan en tohtinut enää luopua. Molemmissa on pieni vekki, mutta kenessäpä meissä ei olisi.

Katsastelin huvikseni näiden hintoja ja arvossaan tuntuvat olevan. Saman sarjan purkki luumun kuvalla meiltä löytyy myös, lieneekö mummon peruja. Viime kesän ihanalta mökkivierailulta näitä tuli myös bongattua useampia.

 Postipoikakin on kolkutellut ovelle, (tai siis ihan itsehän nämäkin piti paikallisesta hakea). Ikasyrin salainen pakettihan se siinä. Ensimmäistä kertaa sorruin, kun sattui niin näppärästi mainos kohdalle sopivaan aikaan. Aikaisemmilla kerroilla olen aina myöhästynyt jahkaillessani. (Mupatusta: Tämän perusteella jään ensi kerralla jahkailemaan ihan suosiolla. Kankaiden kokonaismitta oli kyllä runsas, mutta kuviollista oli vain tuo sydänvelour josta käyttökelpoista oli n.30cm ja enkelijersey jota oli ronskisti 110cm. Oranssijoustis on kivan väristä, mutta aika nyppyistä. Noita yksivärisiä olisin voinut hakea ihan Jätti-Rätistä tarpeen tullen. Tietenkään kaikki paketissa ei voi olla ihania kuviollisia, mutta edes vähän enemmän? Muuten kyllä tilaan, ihana kauppa ja ihana asiakaspalvelu.)

Toinen, oikein ihana postipaketti tuli englannista lahjapaperissa. Tällaista en ollut Keri Smithiltä edes bongannut! Isosti kiitos osuvasta lahjasta. Hormoniövereissä itkettää sekin, kun joku lahja on varta vasten just mulle ajateltu.

Mutta vinkumiset sikseen - ihmisillä on ihan oikeita ongelmia ja surua elämässä.

Tänään, jos asiat olisivat menneet toisin, olisi ollut pienen, nappisilmäisen Erikan kolmevuotissynttärit. Ei löydy sanoja lohdutukseksi.

http://youtu.be/Yj250GuTfZw 

"Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan."