torstai 28. lokakuuta 2010

Toiset vaan tykkää vanhasta

Koti-kodin ullakolta löytyi tällainen vanha päiväpeitto. Virkkaus-puutteellisena en voi kuin ihmetellä ja ihastella sitä kärsivällisyyttä mitä tarvitaan tällaisen näpräämisessä (lue: ei löydy multa)! Värjäysprojektiin törmäsin jossain blogissa x, ja Jaana muisti sen olleen Parolan AsemallaJaanaltakin tällainen löytyy. Alunperin tästä piti tulla harmaa, mutta koska makkarin tapetit ovat ruskean sävyiset ja puuta tästä talosta löytyy päädyin ruskeaan. Kaksi pakettia Dylonia koneeseen ja kiva tuli!
 Puhelin on jo edesmenneen isin verstaalta, ja lampun tarinaa ei viitsi julkisesti kertoa. Edellisestä elämästä siis! Lamppuun sain muutaman vuoden jahkailun jälkeen haettua uuden varjostimen tänä syksynä, mutta ei se kyllä vieläkään hyvä ole. Lampun jalasta tykkään silti hurjasti!
Käyttökorut! Järkevää säilytysmenetelmää etsiessä...

Huopapalleroita ja muita koruja

 Huopahelmet ovat jo viime talven satoa. Uusia helmiä on kyllä muhimassa ja odottelemassa aikaa ja inspiraatiota. Työ haittaa vapaa-aikaa vai miten se meni... Alati kutiavana tykkään jättää niskan taakse pitkän pätkän ilman helmiä, tai ainakin korvata huopapallerot puuhelmillä.
 Nämä mainiot geishat ovat myös Tukholman tuliaisia. Harmi etten älynnyt ostaa aina kahta pakettia, kahdesta samanvärisestä olisi saanut hauskat korvikset. Tällaiset simppelit korut ovat mun suosikkeja käytössä. Alemman kuvan kivitoteemi on tuotu Nepalista monta vuotta sitten.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Pipoja

 Laatikkopipoja on noin sadassa blogissa, ja tottahan sitten täälläkin. Kesäisimmissä trikoovuori (vanhat T-paidat hyötykäyttöön!), talvisimmissa fleece. Nauhakoristeet reunoissa Farbenmixin nauhoja joita saa mm. Hanhelilta ja Iinulta. Trikoot enimmäkseen Ikasyrilta, joustofroteet Sampsukalta.


Tähtitunika

 Tähtitrikoo Ikasyrilta. Kaavana taas Farbenmixin Hannah.

Tingeltangeli bling-blingiä eli roikkuvia korviksia

 Kuvausongelma jatkuu. Sisko sanoo, ettei voi käyttää roikkuvia korviksia koska silloin olo on kuin joulukuusella! Kieltämättä tällaiselle farkkutytölle tuli vähän samanlainen olo noilla yläkuvan valkoisilla tingeltangeleilla. Keskellä olevat mustat foliosydämet sen sijaan ovat huomattavasti enemmän rock!

Tämä purkki on uudempaa peltipurkkiosastoa meillä kotona ja sen kotipaikka on englantilainen leivontakauppa Lakeland. Jos osaisin leipoa ihania muffinseja ja mies olisi kuin Hans Välimäki se olisi takuulla lempikauppani... Yhteinen ystävämme Bree Van de Kamp muuten myös shoppailisi siellä, jos olisi englantilainen!

Memory wire -rannekoruja

 Korujen kuvaaminen on ihan tuskaisen vaikeaa! Pitäisi mennä jollekin kurssille... Korujen näpräys on parasta nollausta ikinä. Memory wire on muuten ihan mukava materiaali, mutta sille on ilmeisesti jotkut omat pihdit, jotka pitäisi lisätä investointilistalle, sillä tavallisilla korupihdeillä saa vääntää ihan tosissaan.

 Tykkään näistä violeteista foliolasihelmistä (ehkä? helmien nimet eivät tunnu pysyvän päässä), ja noista simppeleistä hopean värisistä välihelmistä. Made with love -lätyt Pärlshopenista Tukholmasta, kuten noi välihelmetkin. Violetit ehkä Esteriinasta, jossa on mun mielestä tosi hyvä hinta-laatusuhde, hurjan nopeat toimitukset ja ihan paras palvelu!

Yksivärisiä kankaanpainojuttuja

 Värityskirjoista saa kivoja vinkkejä painokuviin! Ylläoleva kurkisteleva pikkumimmi on painettuna taikamaan prinsessan perus T-paitaan. Maatuskasta tykkään hurjasti aiheena, mutta tuo kuva kaipaisi kyllä jotain täytettä ja koristetta mahanseudulle. Ihania maatuska kestorättejä ja keittiöpyyhkeitä saa muuten Susannan työhuoneelta !

Pienten vauvanvaatteiden tuunausta

 Ei ole vauvaa ei. Ei edes matkalla. Mutta kuka voisi vastustaa kirpulla ei-lähes-ollenkaan-käytettyjä pieniä nuttuja jos hintaa on 10c? En minä ainakaan! Lisäksi paljastan tässä salaa, että ihan lähipiiristä olen kuullut kaksi plussauutista! Ehkä näille siis löytyy käyttöä, osa onkin jo matkannut eteenpäin tutuille vauvoille. Vilkutukset vaan ihanille Nooalle ja Aaronille! Meille näillä ei käyttöä olisi, nuorempi kun ei tosiaan olisi mahtunut kokoon 50cm edes synnärillä...

 


Fleecen helppous!

 Voi kun olisin 20 tai edes 15 vuotta sitten tajunnut miten helppoa on ommella fleeceä! Silloin ajattelin olevani ihan surkea kaikissa käsitöissä. The foorumilla joku aina avautuu miten keinokuituinen fleece tuntuu tylsältä ja villa on niiiin paljon parempi matsku. Onhan se, mutta helppoudessa ja edullisuudessa fleece pesee villan kuus - nolla. Ylläolevan imetysfleecen tein esikoisen ollessa pieni, ja se on käytössä edelleen (vaikken enää edes imetä!). Innoittajana ihana Anu Harkki ja Pemmikaani. Pikkumimmin unisex-hupparit periytyivät myös pikkuveljelle. Musta on käytössä vieläkin, vihreä meni kaupaksi kirpparilla. Ei muuten enää menisi musta-harmaa-ruskea look läpi neidille, prinsessat kun eivät tuollaisia värejä käytä!

Onnenpäivä

Oli se vaan ihana päivä kun löysin Fidalta kokonaisen RULLAN tätä ihanaa, vanhaa Finlaysonia! Tästä on syntynyt vaikka mitä. Mm. tämä ja toinen vastaava lattiatyyny ilahduttaa joka päivä. Lasten suosikki lastenohjelmien katselupaikka!

Nappikorviksia 2

 Tykkään hurjasti näistä nappikorviksista! Niitä on kiva tehdä ja kiva käyttää. Hamstrasin kierrätyskeskuksesta hullunkurisia perheitä, liikennepelikortteja ja sekalaisia eläinpelejä oikein urakalla, puoli ilmaiseksi. Aikaisemmin laitoin korvikset pieniin minigrippeihin, mutta näissäkin näitä on kiva antaa lahjaksi. Muutamia pareja olen myynytkin.



Vanhaa romua hyötykäyttöön

 Vihdoin saatiin toisellekin lapselle vanha sänky käyttöön! Alemmassa kuvassa oleva vanhus löytyi tosi huonokuntoisena miehen työkaverin ostaman vanhan talon ullakolta. Hionnan ja Osmo Colorin puuvahakäsittelyn jälkeen siitä tuli aika kiva. Ensi kesänä se tosin tarvitsee vielä raahata ulos ja käsitellä vähän noita päätyjen rakoja. Ylemmän kuvan sänky löytyi anno.fi -vanhojentavaroiden nettikaupasta myös aika surkeassa kunnossa, mutta kohtuu hinnalla. Sama käsittely sillekin. Seuraavaksi voisi metsästää vanhat yöpöydät. Tuolle Ikean yöpöydälle olisi myös suunnitelmia... Tilkkutäkit made by me, iso nalle mun vanha, rakas Möhkö.

Bambi ja kettu tunika

Tämä herkullinen kettu ja bambi kangas löytyi Tukholmasta Panduro Hobby -nimisestä askarteluparatiisista. Olen vakaasti päättänyt etteivät kankaat enää jää marinoitumaan (hihhih, as if!), ja julmasti leikkelin tämän paloiksi. Vähän on vielä, yksi pussukka saatu ja muutama nappi ponnareihin. Oranssi pilkkukangas on sekin Tukholmasta, Ohlsson's tyger kaupasta, jossa polleana tein ostokseni ruåtsiksi. Tosi kirjava tuo on, mutta valkoisten legginsien kanssa ihan kiva. Vähän mietin vielä pitäisikö oransseja pilkkuja lisätä myös helmaan...? Kaavana Farbenmixin Hannah.


                                             Lopuksi vielä in-action-kuva!

perjantai 22. lokakuuta 2010

Tilkkutäkkejä

Torkkupeitot rokkaa! Pari vuotta sitten mietin mitä ihmettä antaisin valmistujaislahjaksi tärkeälle ihmiselle. Päädyin tilkkutäkkiin yhden runon innoittamana. Meillä on yhteistä historiaa pikkumimmeistä asti, joten dyykkasin vanhempien talosta kaikkia vanhoja nukenpeittoja ja muita tuttuja kankaita. Uskomatonta kyllä, ullakolta löytyi myös kaksi jätesäkkiin tungettua rullaa vaaleanruskeaa teddy-kangasta. Ylijäämää penkkareista vuodelta nakki ja papu! Teddystä sai muhkean ja lämpimän vuoren, mutta aika jämäkkä peitto tuli kyllä. Myöhempiin peittoihin olenkin laittanut fleecevuoren.

Vakio sohvalla-notkumis-peitto


Alkuperäinen Teddy-vuori-peitto


Mimmin oma, kääntöpuolella pinkki fleece.

Junnun oma Tomi Traktorin -katselupeitto
Ja se runo menee näin (löytyy muuten E-bookersin sivuilta!):
YSTÄVYYS ON KUIN TILKKUTÄKKI
Kotoinen ja turvallinen, oman tuoksuinen.
Sopivasti käytössä pehmennyt.
Se koostuu eri väreistä, elämän pienistä ja suurista asioista.
Eletystä, harmaasta arjesta – ja ikimuistoisista, parhaista juhlista.
Iloista ja suruista, kuuntelemisesta, lohdutuksen sanoista, jaetuista salaisuuksista.
Lempiasioiden muistamisesta, lämpimistä halauksista – kaipuusta, kun toinen on kaukana.
Kaikki luottamuksen vahvalla langalla yhteen parsittuna, hyvällä mielellä lämpimästi topattuna.
Voit ottaa sen mukaan matkalle – joskus saatat säilöä sen hetkeksi vintille.
Mutta aikojen päästäkin se tuntuu yhä edelleen aidolta, ja jotenkin vain niin omalta.
Oikea hoitokin on tärkeää; välillä sitä täytyy muistaa tuulettaa, tomut siitä pois tomuttaa.
Ja silloin,
vaikka maailman tuulet puhaltaisivat kuinka kylmästi,
voit luottaa siihen, että tilkkutäkki mitä lämpimin on aina suojanasi!

torstai 21. lokakuuta 2010

Nappikorviksia

Nappikorvisten teko on hauskaa puuhaa! Vaikkei koskaan käyttäisi korviksia, ei kai haittaa vaikka näitä olisikin n.50 paria...? Pinnit olisivat myös käytössä kivoja, harmi että pikkumimmin hiukset ovat niin ohuet ja liukkaat, ettei ainakaan tämä malli tunnu niissä pysyvän. Klipsautettavaan perusmalliin taas ei oikein tunnu saavan liimattua näitä nappeja. Onneksi samoista (ja isommista) napeista saa mainioita ponnareita, joista taikamaan prinsessa tykkää. Rakkain suhde näistä kankaista on tuohon haaleaan orvokkiin. En muista mistä se on tullut, mutta samaa kangasta olen käyttänyt jo pikkutyttönä nukkekodin peittoina.

Pussukoita



Peruspussukoita tarvitsee jokainen! Ohjeita on vaikka kuinka monessa blogissa, mutta minut käännytti Hippu simppeleillä ohjeillaan. Jämäkankaistakin saa toimivia ja hyviä, mutta tosi ihania pussukoita saadakseen kangasta pitää hetki pohtia ja ehkäpä tehdä jokunen investointikin. Näistä kankaista kierrätettyä on vain vuorikankaat sekä vihreät sydämet, joka oli ennen esiliina. 
 



Punaiset miljoonasydämet ovat ylijäämää mimmin tunikaksi ostetusta kankaasta,
ja keltaiset ylijäämää mimmin mekosta. Nauhat Farbenmixin.