Mulla ja puikoilla ei tosiaan ole mitenkään lämmin suhde. Ei ole ollut tarpeenkaan, koska anoppi tekee kauneimmat sukat, äiti toiveiden mukaan mitä on tarvinnut ja lisäksi Nyytti on saanut lahjaksi aika kasan ihanuuksia.
Koska lapseni on ilmeisesti tuleva kuulantyöntäjä, tai ainakin älyttömällä vauhdilla kasvavaa mallia alkoivat Suosikkisukat, Jaanamaan junasukat, käydä uhkaavasti pieneksi, enkä kehdannut pyytää uusia... Tässä tulos!
Musta reuna on villahousuprojektien jämiä varmaan esikoisen ajoilta, eli Loftia. Harmaa on seiskaveikasta sitä vähän paksumpaa, onks se joku isoveli? Mitään vyötteitähän ei tietenkään kannata säästää... Melkein loppu lanka kesken, ja lainasinkin naapurista jo varakerän mustaa, mutta niin vain sain kuin sainkin nämä tehtyä.
Kuvassa kaksi kuukautta vanha, painoa jo 6,8kg...
Urakkapinosta löytyi yllättäen myös kolme myssyä päättelemättöminä viime talvelta. Ei kylläkään mun tekemiä, vaan mimmin kummitädin. Mä vaan ompelin niihin vuoret. Päättely on edelleen vaiheessa!